Heitetään oma lusikka tähän soppaan. Omien kokemusten perusteella:
1. En usko, että pelaajilla on piilotettu kunto-ominaisuus.
2. Korkea kestävyys ei muuta "optimiminuutteja", jolla on korkein todennäköisyys saada kunto nousemaan/pysymään pätevässä.
Perusteluina tähän on se, että aikoinaan 2. divarissa itsellä oli sekä olematon-heikko kestävyydellä useampia äijiä avauksessa ja myös vahva-pätevä akselilla. Usein viikossa sai 55-65min peluutettua ykkösmiehistöä, kun oma joukkue oli vahva ja usein jämäminuutit meni vaihtareille. En huomannut mitään eroja kunnoissa useamman kauden aikana ja kuitenkin aika ääripäät kestävyyksistä oli kuitenkin kyseessä. Toki vaikutusta voi olla, mutta uskon sen olevan pieni, jos sellainen on olemassa. En ole SM-koris aikoinaankaan huomannut merkittäviä eroja kunnoissa, joita ei voi laittaa randomin piikkiin.
Myös piilotettuun kunto-ominaisuuteen en usko. Aikoinaan itsellä oli vähän samanlainen ongelma, kun avainpelaaja ei meinannut koko kautena päästä hyvillä minuuteilla millään pätevään kuntoon. Seuraavalla kaudella taas äijä oli lähes koko kauden pätevässä. Piilotettu virheominaisuus on pelissä, mutta sitä on helppo tarkastella tilastoista. En usko, että pelintekijät ovat lisänneet koodiinsa kuormittavia tekijöitä, joita ei pysty oikein toteamaan eli hyvä manageri ei pysty tätä mitenkään hyödyntämään. Virheherkkyyden ymmärrän ja se antaa managereille tilaa valita, että ottaako virheherkkiä pelaajia joukkueeseen ja se on helppo todeta jo kauden tilastojen perusteella.
Ja ihmisille tuppaa jäädä mieleen "normaalista" poikkeavat tapahtumat. Kettusen tapaus on hyvä esimerkki. Jos avainpelaajasi olisi koko ajan pätevässä ei optimiminutteilla (poikkeus toiseen suuntaan), niin valitettaisiinko asiasta?
Otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Ajatellaan, että vahva pelikunnosta nousee pätevään kunto 50% todennäköisyydellä hyvillä minuuteilla. Tehdään oletus, ettei hyvillä minuuteilla pelikunto putoa hyvään. Kuinka todennäköistä on, että pelaajalla hyvistä minuuteista huolimatta on vahva pelikunto 10 viikkoa (kaikilla viikoilla hyvät minuutit) putkeen yhden kauden aikana. Tämä voi tapahtua viikoilla 1-10, 2-11, 3-12, 4-13 tai 5-14 ja yksittäinen todennäköisyys 50% tiedolla olisi 1/1024 ja siten kaikki 5 vaihtoehtoa huomioiden 5/1024 (0,49%).
Kuitenkin jos ajatellaan, että SM-koriksessa joukkeita on 16 ja jokaisessa joukkueessa minuutteja optimoitaisiin 10 pelaajalle --> pelaajia 160. Nyt todennäköisyys, että SM-koriksessa olisi yksikin pelaaja, joka saa 10 viikkoa putkeen vahvaa pelikuntoa optimiminuuteista huolimatta olisi (1-((1019/1024)^160)) = 0,543 (54,3%). Eli ehkä Kettunen on tämän kauden SM-koriksen poikkeus. Ja huomioitavaa on, että jos puhutaan esimerkiksi "vain" 7 viikon vahvaputkesta optimiminuuteilla olisi vastaava lukema (1-((118/126)^160)) = 0,999967 (99,9967%) eli käytännössä aina on joku pelaaja yhden kauden aikana, jolla kävisi näin ja odotusarvo olisi noin 10 pelaajaa (jolla kävisi tämä 7 vko:n vahvaputki yhden kauden aikana annetuilla tiedoilla).
Toki kukaan ei tiedä tarkalleen miten pelin randomi toimii (paitsi pelintekijät), mutta meidän on tapana huomata vain poikkeukset massasta. Kun joukkueita ja pelaaja on tuhansia, niin jollekin se "epäonni" random mielessä vain tapahtuu. Eli Kettunen ei vielä muutaman viikon kunnoilla ole mikään poikkeus suuntaan tai toiseen. Jos koko kautena Kettunen ei ole kertaakaan pätevässä jokaisen viikon optimiminuuteilla, niin voitaisiin alkaa puhua merkittävästä poikkeamasta tilastollisesti.
Ja Matssonin tapauksessa tulevan viikon kuntotodennäköisyydet olisivat voineet hyvin olla: (96min pelattu, vahva kunto parhaillaan)
1% pätevä
9% vahva +
20% vahva -
40% hyvä +
20% hyvä -
9 % kelvollinen +
1% kelvollinen - '
Ja nyt vain sattui tuo harvinaisuus 1% pätevään 96min minuuteilla. Toki ymmärrän, että avainpelaajaan huono kunto turhauttaa hyvistä minuuteista huolimatta, mutta pitkällä aikavälillä tilanne tasaantuu.