Se on totta että 1-3-1 romahduttaa levypallo pelaamisen tasoa, mutta riittävän hyvillä levaripelaajilla pystyy kompensoimaan taktiikan tuottamaa levypallojen menetystä.
Jos peli olisikin pelkkää taktiikka vastaan taktiikka niin tuskin kukaan pelaisi tuolla R'n'G ja 1-3-1 yhdistelmällä, mutta koska asiat kuten pelaajamateriaali ja myös kotietu vaikuttavat suorituksiin on monilla taktiikoilla mahdollista menestyä.
Sinulta kysyttiin edellä, eikö maajoukkuevalmentajan tulisi pystyä venymään juuri Suomen Cupin kaltaisissa kilpailuissa, joissa joukkueellasi ei ole mainittavaa menestystä. Et ole vastannut aiheen tiimoilta vielä toistaiseksi.
Lihavoin kommentistasi muutamia sanoja, jotka liittyvät sarja- ja Cup-painotuksiin. Kuinka paljon lasket menestyksesi (kaksi mestaruutta) tulleen pelaajamateriaalin avulla? Kuinka paljon panostukseesi Suomen Cupiin on vaikuttanut se, ettei siinä voi kontrolloida kotietua ja siitä johtuen joutuu luottamaan enemmän omiin taktisiin oivalluksiin ja hyviin valintoihin asenteen ja peli-innon hyödyntämisessä? Suomen Cupiin panostaminen vetää myös hyvän pelaajamateriaalin tiukoille, sillä viikkoon mahtuu tällöin kolme kilpaottelua. Pelkkään liigaan panostaminen on huomattavasti vaivattomampaa.
Pelillisesti maajoukkuevalmentaja hyötyisi tässä vaiheessa seurajoukkuetasolla eniten ehkä juuri kokemuksesta Suomen Cupissa, sillä maajoukkueen menestymisen kannalta yksittäiset ottelut hyvin yllättävistäkin lähtökohdista tulevat olemaan avainasemassa. Pudotuspelit ovat seurajoukkueella toinen vastaavaa kokemusta antava osa-alue. Niistä kaikilla jäljellä olevilla ehdokkailla on kohtuullisen hyvä kokemus.