Sitten ne on taas EM-Kisatkin polkaistu käyntiin. Suomen osalta kisat Portugalissa starttasivat nihkeähköllä voitolla Walesista:
(23410)Wales roikkui hyvin mukana (ero ei tainut käydä yli 10 pisteessä) aina neljännelle jaksolle asti, mutta sitten onneksi onnistuttiin tekemään pieni nykäisy ja vastustaja tippui kyyidistä lopullisesti. Hyökkäyspeliin voi olla kohtuu tyytyväinen omien osalta, mutta puolustus ei oikein toiminut. Arvosanojen valossa suurempikin voitto meille olisi ollut mahdollinen, mutta Wales taisteli urhoollisesti tyhjällä line-upilla, jossa valmentaja sai peluuttaa mielensä mukaan. Meillä oli boksit täytetty, ja sen huomaa taululta. Ehkä seuraavassa matsissa taas annetaan valmentajalle enemmän vapauksia...
Positiivisin seikka ottelussa voiton ja kahden pisteen lisäksi oli pelintekijät, Metsävaara aloittavana ja Pertilä vaihdosta tulleena. Molemmat ottivat komeat henkilökohtaiset arvostelut ja olivat selkeästi sillä sektorilla joukkueen kärkinimet. Molemmat jakelivat vielä maukkaita passeja kivan määrän peliaikaansa nähden, ja heitto upposi hyvällä prosentilla. Pettymys sensijaan oli Jari Löfin panos. Heitto ei kulkenut ja puolustuspelaaminenkin oli heikkoa. Varaa parantaa jäi ja paljon. Myöskään yksi lupaavimmista ison pään pelaajistamme, Iosif Gavrik ei oikein onnistunut sentterin tontilla. Poika ei ehkä ole ihan valmis vielä aloittavaan rooliin maajoukkueessa (toki heikohkoon arvosanaan vaikuttaa myös huono kestävyys). Kokeillaan poikaa seuraavaksi vaihtomiehenä, ja ehkä mielummin PF:nä. Mutta jatkossa on häneltäkin lupa odottaa paljon enemmän, kunhan aika on kypsä. Muiden pelaajien osalta suorittaminen olikin ennakoidun kaltaista, ei suurempia supersuorittajia taikka pettymyksiä.
Lohkon muiden otteluiden tulokset olikin juuri kuten oli ennakkokaavailuissa laskeskeltukkin, ennakkosuosikit pitivät pintansa. Suomea vastaan ensi maanantaina asettuva Kypros pilasi kyllä pitkälti mahdollisuutensa jo ensimmäisellä kierroksella, ottamalla täydellä höyryllä kuokkaan Sveitsiltä. No, hyvä meille ensi maanantaita ajatellen, että Kyproksella on jo nyt takki tyhjä...toki voi tulla vielä ongelmia jos he taas tulevat täydellä höyryllä, toki into on ykkösessä tällä hetkellä, ja ensi maanantainakin maksimissaan kolme. Kyproksen jälkeen kohdataan vielä Andorra, kunnes otteluihin alkaa tulla kilpaotteluiden meininkiä. Tässä vaiheessa plakkarissa on ehdottomasti oltava 3 voittoa, ei tappioita. Hyvänä mittarina Andorran jälkeen toimii Englanti, jonka arvioin olevan piirun verran meitä heikompi, mutta siitä ei mitään varmaa voittoa ole luvassa, ja varmasti jokainen pelaaja joutuu jo laittamaan parastaan ja toivotaan että kantaa voittoon asti...
Kierroksilla 5 ja 6 kohdataankin jo supermaita, Puola ja Italia. Todennäköisesti jompi kumpi on pakko voittaa jos ja kun tietenkin jatkoon eli 2 parhaan joukkoon alkulohkossa pyritään. Toistaiseksi on vielä hämärän peitossa, millä vippaskonsteilla näiden jommankumman kaatoa lähdetään yrittämään, ja vielä ei ole päätetty sitäkään, kumpaa joukkuetta näistä yritetään nurin kammeta. Puola ja Italiahan kohtaavat toisensa vasta alkulohkon päätöskierroksella, joten voi olla hyvinkin mahdollista että näistä joukkueista molemmat on ilman tappioita kun Suomi heitä vastaan parketille astelee... Kattellaan nyt rauhassa miten sitten toimitaan kun näitä alkaa vastustajan pukukopissa näkyä.
Mutta kuten jo vaalipuussakin taisin mainita, joukkueen päätähtäin on Mixumaisesti vasta seuraavissa EM-Kisoissa, ja näissä kisoissa pelaajia ajetaan sisään joukkueeseen ja pelataan niillä ketä kynnelle kykenee. Joukkue on ehkä rajuimmassa pelaajamurroksessa ikinä, kun kolme kovaa veteraania, joukkueen kulmakiviä jo kauan olleet Yrjö Tulppala, Antti Siiri ja nappulat naulaan lyönyt Kari Görner päättivät myös kunniakkaat maajoukkueuransa saman aikaisesti. Kolme tämän luokan veteraania ei ole mikään helppo juttu korvata nuorilla tulokkailla.
Jatketaan taistelua...