Arvostelua on tullut siitä, että voitot ovat "mutasarjan" vastustajista, osa on näin, mutta parempi se huonokin vastrustaja kuin ei vastustajaa ollenkaan, se, etteivät suuret ota vastaan ystävyysottelu kutsuja on ongelma[...].
Ainakin oma kritiikkini oli ainoastaan tuota voittosuhteella ratsastamista kohtaan, ihan sama ketä vastaan ystävyysotteluita on pelattu. Mutta juuri se, että tuota voittosuhdetta on helppo oman kautensa aikana (tahallisesti tai ei-tahallisesti) "vääristää" itselleen edulliseksi.
Ja kuten itsekin sanoit ennen melko useaakin ottelua, että senkertaisesta vastuksesta ei ole vastusta. Voitto tämmöisessä tilanteessa on oikeastaan aikalailla minimisuoritus.
Suomen peliä on arvosteltu yksi puoliseksi ja hyökkäysvoittoiseksi, mahtaisikohan se johtua saatavilla olevista pelaajista, eräs kommentoija vannoo puolustus pelin nimeen ja olen kyllä samaa mieltä hänen kanssaan, mutta jos pelaajia kehitetään omissa joukkueissaan hyökkäysvoittoisesti, niin mistä niitä puolustus spesialisteja sitten saadaan?
Aktiivinen pelaajien ohjastaminen puolustustreenin pariin ja sen suositteleminen managereille. Tällä hetkellä luulisi helposti saavan pari puolustusspesialistia treeniin: mikäli niitä ei ole ja niille on tarvetta (halua), niin pieni vinkki siitä, että pelaaja pääsee varmasti joukkueeseen, jos puolustukset on kohillaan voinee auttaa jonkun verran..?
Lisäksi nyt siitä, että toimiiko se kommunikointi niiden treenajien kanssa hyvin vai ei? Toisaalta sanot, että toimii ja on verkostoa hyvin ja kontakteja. Mutta toisaalta sitten on "valitusta" puolustusspesialistien puutteesta, kuntojen ja kestävyyksien mataluudesta.