Morjesta pöytään vaan kaikille!Kuten tuossa maanantain postauksessa kävikin ilmi, niin hiljasta on tässä puussa pidellyt pidemmän aikaa, kiitos lähinnä Discordin. Koitetaas tässä vielä mahdollisimman lähiaikoina laittaa myös TSP-listoja pitkästä aikaa tänne eetteriin, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä vinkki, että älkää pidätelkö hengityksiänne
NTscoutOnline ei näköjään enää ole edes toiminassa, mutta joku uusi vastaavan tyyppinen ohjelma löyty, katotaan osaanko sitä käyttää jotta pelaajien plärääminen helpottuisi huomattavasti.
Mutta joo, se siitä aiheesta. Avataampa hieman maajoukkueen nykytilannetta.
Kuten varmaan moni tietääkin, niin maanantaina tosiaan pelailtiin MM-finaalissa Ranskan kanssa sodan runtelemassa Ukrainassa. Linkkaisin tähän ottelun mutta otteluraportti ei suostu aukeamaan, lienee kaudenvaihteen päivityksien takia.
Mutta tosiaan, kuten MM-finaalipaikastakin voi päätellä, kulunut kausi on mennyt joukkueelta valtavasti yli odotusten. Matkahan tietenkin alkoi jo viime kaudella, kun jatkokarsintapaikka kyseisiin kauden 58 MM-kilpailuihin saatiin hankittua kohtalaisen hyvän menestyksen ansiossa kauden 57 EM-kilpailuissa. EM-kisoissa meillä ei kuitenkaan ollut asiaa välieriin, vaan jatkolohkoon jäätiin mutta tosiaan MM-kisalippu tuli klaarattua. Eipä sillon arvannut mihin asti sillä lipulla seuraavalla kaudella tuleekaan pääsemään!
MM-kisoja ei ruveta sen tarkemmin perkaamaan, mutta mainitakoon että välierässä Kiinan kaataminen oli melkoisella varmuudella koko Suomen Maajoukkueen historian kovin saavutus. Maailman ykkönen kaatui täydellisellä taktisella onnistumisella, joka taasen finaalissa epäonnistui. No, riskejä on otettava jotta tällaiset "Kiinankaadot" ovat meidän materiaalilla mahdollisia.
Mitä pelaajamateriaaliin tulee, niin kehitys on ollut tasaisen varmaa mutta toki odottavan aika on ollut pitkä. Kuten aiemminkin on ollut puhetta, nää on näitä mun ikuisuusprojekteja mutta sinse Maunun kultaiset ajat, tuntuu että meillä on pitästä aikaa ns. kultainen sukupolvi astumassa kirkkaimpiin valoihin JPT:n, eli Hupipalloilijoiden
Jukka-Pekka Tanhuapään johdolla. Muita menestyksen takuumiehiä on sitten olleet meidän korinalusmörssärimme jumalan armosta,
Sami Paakkinen Espoo Sealsista ja myöskin Hupipalloilijoita edustava
Risto Kuosmanen. He muodostavat rautaisen Rim Protector -duon korin alla jonka perustaan on hyvä rakentaa. Muita tuoreempia kasvoja maajoukkueessa edustavat JPT:n joukkuekaveri
Sami Salmi, falku II:n
Sulo Vilja (vaihtaa seuraa hyvinkin pian), hieman varttuneemmalla iällä vahvan murtautumisen maajoukkuerosteriin tehnyt
Antti Nykänen (omistaja: Shahin.Boushehr), Socks&Ballsin
Sami Muilu, allekirjoittaneen seurajoukkueen ATH:n
Markku Laari ja
Markus Veijanen, Espoo Sealsin
George Löf, Oulu Ogersin
Tuomas Suojaranta ja viimeisimpänä erittäin nuorella iällä (24) maajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon murtautunut Navettapoikien
Sakari Ivanoff. Alkavaksi kaudeksi 59 mukaan poimitaan heti kärkeen Vesala Basketin lupaava
Matti Wiberg.
Ikärakenne meidän joukkueella on jos nyt ei täydellinen niin ainakin erinomainen minun papereissani, kun valtaosa pelureista ovat parhaimmillaan noin kaudella 61 kun seuraavan kerran maailmanmestaruudesta mitellään! Toki aina hyvästejäkin osa joutuu heittämään maajoukkueelle, ja kiitetäänkin tässä yhteydessä pitkäaikaisia maajoukkueen sotaratsuja,
Miska Hoskosta (Miami Machetes),
Toni Valkiaojaa (Kings of Hell) ja
Jaakko Salmiota (Helios Suns) jotka suurella todennäköisyydellä ovat viimeisen panoksen Suomi-nutssa antaneet. Iso käsi myös heidän treenaajille, kuin myös kunnosta huolehtineille menestyksekkäiden urien ajan. Heistä Hoskosella on vyöllään peräti 126 esiintymistä maajoukkuepaidassa, Valkiaojalla 67 ja Salmiollakin kunnioitettavat 51.
Jatkuu...